Kärsivällisyys lienee ihmisten yleisin ja vahvin hyve. Varsinkin kristittyjen osastolla. Synnymmehän tähän maailmaan odottamaan. Mikä siis ilmentäisi paremmin meidän asennettamme Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan, kuin kärsivällisestä odottamisesta kumpuava yletön riemu?
Odotamme elämältä. Tenava ruokaa ilosta kirkuen. Lapsi kiltisti joulupukkia. Koululainen maltilla kesälomaa. Opiskelija kerran valmistumista. Sinkku tosi rakkautta. Työssäkäyvät eläkepäiviä. Vanhus pyhää multaa.
Odotamme lähimmiltä. Poikaysävän kosintaa. Neidon leppymistä. Vaimoa ostoskeskuksesta. Miestä työmatkalta. Isovanhemmat lastenlastensa näkemistä.
Odotamme rukouksessa. Ymmärrystä hankalalta ihmiseltä. Alkoholistin raitistumista. Kyyneliä kivikasvoilta. Jääsydämmen sulamista. Uskottoman kääntymistä. Voi kärsivällisyyden onnenpäiviä!
Maininnan arvoisia elämän helmiä ovat myös kaikkinaisissa kärsimyksissä avun odottamiset. Olet ehkä kuullut seuraavista. Parantumattomat sairaudet. Taloudelliset ongelmat. Narsismi. Yksinäisyys. Jumalattomuus. Itsekkyys. Julmuus. Perkeleen nuolet. Mitä kärsivällisyyden näytön paikkoja!
Kaikkein parasta on Jumalan odottaminen. On näet erityisen kutkuttavaa istua yksinäisessä pimeydessä odottamassa, että Kaikkivaltias Rakkaus ja Oikeudenmukainen Tuomari näyttäisi mistä on saanut kaikki nimensä. Sitä aivan hykertelee jännityksestä ja toivoisi, ettei tämä odotus päättyisikään. Mistäs muusta meidät on tehty, jollei kärsivällisyyden ruostumattomasta teräksestä. Tässähän jos missä pääsen vihdoin toteuttamaan itseäni täysillä!
Ja jälleen on Pyhän Hengen hedelmille taattu runsas satovuosi! Näillä eväillä on naurettavan helppoa odottaa Jeesuksen paluuta Tellukselle, tilintekoa Perkele & Co:n kanssa, uutta elämää Jumalan kasvojen valossa.
Harmi vain, ettei sitten ole enää mitään odotettavaa. Sanovat nimittäin, että ajattomassa ikuisuudessa kärsivällisyyttä ei tarvita. No, ehkä Jumala keksii meille sinne jotain uutta mielekästä puuhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti